Ciao ciao, frutti di mare, mamma mia ja la dolce vita. Tuttuja fraaseja italian kielestä, mutta mitä tiedät ihanasta Italiasta viinimaana? Tässä lyhyt oppimäärä!
Italia on todella monipuolinen ja klassinen viinimaa, jossa rypäleiden kirjo on valtava. Italiassa tuotetaankin kaikkia viinejä, kuten kuohuviiniä, punaviiniä, valkoviiniä ja roseeta. Italialaiset viinit ovat mielenkiintoisia siksikin, että viinirypäleiden lajikkeet ovat siellä pitkälti kotoperäisiä, mutta myös tuontilajikkeita toki viljellään tietyillä alueilla.
Runsaudenpula saattaa siis yllättää, kun pitäisi käydä Alkossa Italia-teemaista viini-iltaa varten. Mutta ei hätiä! Sommelier Jan-Martin Rossi lupautui oppaaksi ja kertoo, mitä italialaisista viineistä kannattaa ainakin tietää.
DOCG, DOC, IGT... Mitä ne ovat?
DOCG, DOC ja IGT ovat italialaisten viinien laatuluokituksia. Laatuluokitukset eroavat toisistaan sen mukaan, millaiset kriteerit ne asettavat viinille.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että alempi luokitus ei suinkaan tarkoita huonoa viiniä! Laatuluokitukset nimittäin sisältävät esimerkiksi rajoituksia sallittujen rypälelajikkeiden suhteen, joten syy luokituksen puuttumiselle voi olla vaikkapa rypälelajikkeissa, jotka eivät käy tietyn laatuluokituksen alle.
DOCG on italialaisista viinien laatuluokituksista korkein ja sen vaatimukset viinille ovat tiukimmat. Toiseksi korkein puolestaan on DOC, ja kolmanneksi sijoittuu IGT, joka tarkoittaa alueensa viiniä (Indicazione Geografica Tipica). IGT määrittää alueelliset rajat tiukasti, jonka sisäpuolella on mahdollista viljellä tiettyjä usein kansanvälisiä lajikkeita. Alkuperämerkinnät taas kertovat nimensä mukaisesti siitä, mikä on kyseisen viinin kotiseutu.
Piemonte
Maaperät ja viljelyolosuhteet vaihtelevat maassa suuresti, sillä Italialla on mittaa etelän Sisilian saaresta aivan pohjoiseen Alpeille asti. Yksi suurimmista viinialueista on pohjoisessa sijaitseva Piemonte, josta tulee hyvin paljon DOCG-laatuluokituksen viinejä, esimerkiksi Baroloja.
Italian viinialueita määrittelevät paljon myös rypäleet. Esimerkiksi Piemonten kuningas on rypäle nimeltään Nebbiolo, josta valmistetaan Barolo-nimisiä punaviinejä.
Toinen merkittävä rypäle Piemontessa on Barbera, ja laadukkaita esimerkkejä näistä tuottaa esimerkiksi Marchesi di Barolo, joka on myös kuuluisien kansainvälisten viinikriitikoiden kuten James Sucklingin suosiossa.
Sommelierimme suosittelee lämpimästi maistamaan esimerkiksi Cascina Bruciata Barbarescoa, jonka tuotannon takaa löytyy Abbonan perhe Marchesi di Barololta.
Toscana
Toinen monelle tuttu alue on Toscana, joka tarjoaa aurinkonsa alla esimerkiksi laadukkaita Chianti Classico -punaviinejä. Toscanan punaviinien kulmakivenä onkin rypälelajike Sangiovese, josta Chiantikin saa sielunsa.
Chianti on Toscanan alueellinen laatuviini, ja Chianti Classico sen vielä juhlavampi ystävä. Erityisen hyvänä ja hinnaltaan kohtuullisena Chianti Classicona sommelierimme ylistää Le Corti Chianti Classicoa, jonka tuottaja on arvostettu Principe Corsini.
Löydät lisää tietoa Chianteista tästä artikkelista, ja jos innostut järjestämään viininmaisteluillan erilaisista Chianteista, saat tulostettua itsellesi hauskan tasting-pohjan tästä!
Ja Toscanastahan tulee myös loistavia jokamiehen toscanalaisia erinomaisella hinta-laatusuhteella, kuten Casa Charlize Cuvée Forte, jota saa tyylikkäässä pullossa sekä isomman porukan tarpeisiin sopivassa hanapakkauksessa.
Sisilia
Yhä suositummaksi viinialueeksi on noussut myös Sisilia, jossa olosuhteet ja korkeudet vaihtelevat paljon. Saarella viljeltäviä rypäleitä ovat esimerkiksi Nero D’Avola ja Catarratto, joista loistavia esimerkkejä ovat Crudo-sarjan “mustekalaviinit“.
Frappato-rypäleeseen pääset tutustumaan ihanan Amore Mion kyydissä, ja Grillo antaa parastaan upean sitruunakoristeisen Gloria Grillon muodossa. Suosittelemme!
Proseccon kotiseutu on Koillis-Italiassa
Prosecco on monelle tuttu ja monen suosikki, mutta vastoin melko yleistä luuloa, kaikki italialainen kuohuviini ei suinkaan ole proseccoa. Proseccoon käytetyistä rypäleistä vähintään 85 prosenttia on oltava Gleraa, ja tuotantoalueena on Koillis-Italiassa sijaitsevat Veneton ja Friuli-Venezia Giulian alueet.
Nykyään on mahdollista tuottaa lisäksi roseeproseccoa, joka sai DOC-statuksen vuonna 2020 Italian viinilain muututtua. Hurraa!
Tyypillistä tälle kuohuvalle on Glera-rypäleen päärynäinen tai omenainen aromi. Tuoreen hedelmäistä kuohuviiniä etsivälle prosecco onkin nappivalinta.
Käyminen kestää vain noin kolmekymmentä päivää, ja se tapahtuu terästankeissa, toisin kuin esimerkiksi espanjalaisissa cavoissa, jotka kypsytetään pullossa ja joiden kypsytys myös kestää pidempään.
Erinomainen valinta on esimerkiksi Fidora Prosecco Extra Dry, joka on helposti lähestyttävä ja siitä löytyy miellyttävää hedelmäistä pyöreyttä. Se kestää seurustelun lisäksi hyvin erilaisia ruokia, ja sushin kylkeen se on suorastaan täysosuma.
Jos et ole varma onko prosecco sinun juttusi, niin tästä on hyvä aloittaa! Veikkaammepa, että voi olla 😉
P.S. Muista myös maanmainio Tosti Prosecco Extra Dry, jos Fidora on jo tuttu tai kaipaat muuten vain vaihtelua.