Kiinnostaako viininmaistelu ja pohdit, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle? Vai kaipaatko kenties uusia ideoita? Viineihin voi tutustua helposti asiantuntevan ammattilaisen johdolla, mutta oman viinitastingin voi hyvin järjestää myös kotioloissa.
Viininmaistelu hyvässä seurassa on erinomainen tapa tutustua viinien ihmeelliseen maailmaan ja löytää samalla uusia suosikkeja. Samalla pääsette tietysti viettämään laatuaikaa toistenne seurassa. Maistelun voi tietenkin toteuttaa myös etänä!
Onko viinitastingin järjestäminen sitten vaikeaa? Ei suinkaan, sillä ainoaa oikeaa tapaa tastingin järjestämiseen ei varsinaisesti ole. Jos kuitenkin haluat maistella eli ”pruuvata” viinejä hiukan analyyttisemmin, tässä muutama vinkki!
Mistä siis aloitamme?
Tärkeimmät puitteet ovat jo kasassa, kun koolla on jonkinlainen joukko innokkaita maistelijoita ja muutama viini. Seuraavaksi kannattaa miettiä, kuinka paljon on aikaa eli kuinka moneen viiniin voitte keskittyä. Useimmiten 3–5 viiniä on varsin toimiva määrä.
Mieti tämän jälkeen, mikä olisi mukava teema. Kiinnostaisiko teitä esimerkiksi vertailla Riesling-rypäleestä tehtyjä viinejä eri maista tai laatualueilta? Vai haluaisitteko keskittyä johonkin tiettyyn viinialueeseen ja sen eri tyylisiin viineihin, kuten vaikka Riojan punaviineihin kypsytysajan mukaan? Vain mielikuvitus on rajana!
Entäpä määrä? Maisteluun riittää hyvin 6–8 cl viiniä per lasi. Jos myöhemmin haluaa kokeilla viiniä erilaisten ruokien kanssa, kannattaa varata saman verran lisää. Ihannetilanteessa jokainen viini laitetaan omaan lasiinsa, jotta niitä voi vertailla ja palata aiemmin maistettuun.
Ja sitten vielä viinien järjestys. Pärjäät parilla nyrkkisäännöllä: kuivat viinit ennen makeampia, ja kevyemmät ennen tuhdimpia ja täyteläisempiä. Mikäli viinit eivät ole kovin tuttuja, kannattaa vilkaista niiden ominaisuuksia tuotehausta tai kysyä aina avuliailta Alkon myyjiltä.
Miten maistellaan?
Oman tastingin järjestämisessä saa kaikin mokomin ottaa taiteellisia vapauksia. Tapahtumasta voi tehdä juuri sen osallistujien näköisen. Mukaan voi esimerkiksi sisällyttää valikoiman ruokia ja herkkuja, ja maistella viinejä niiden kanssa. Vilkaise esimerkiksi viinivinkit salmiakille ja suklaalle!
Ainoaa oikeaa tapaa viininmaisteluun ei ole, joten viinien oikeaoppisesta arvioinnista ei suinkaan tarvitse ottaa paineita. Viinejä on lupa tutkia vapaasti omien aistien ja havaintojen johdattamana. Viinit voi arvioida vaikka täysin oman mieltymyksensä mukaan: tykkääkö vai ei, ja miksi.
Jos et keksi mistä lähtisit liikkeelle, voit aloittaa vaikka tutkimalla viinin väriä. Onko punaviini vain punainen, vai ehkä enemmän tummanpunainen? Onko siinä nuorelle viinille tyypillistä sinistä vivahdetta, vai löytyykö siitä kehittyneemmän viinin ruskehtavaa tai tiilenpunaista sävyä? Entä onko väri kirkas vai samea?
Sen jälkeen moni ammattilainenkin nuuhkaisee viiniä miettien, millaisia tuoksuja siitä voi havaita. Ovatko ne esimerkiksi hedelmäisiä, marjaisia, luonnonläheisiä tai mausteisia? Aromit ”avautuvat” paremmin nuuhkittaviksi, kun viiniä pyörittelee lasissa. Oikeita ja vääriä vastauksia ei tässäkään ole, sillä haistamme ja maistamme jokainen eri tavoin.
Tämän jälkeen onkin jo aika maistaa. Voi miettiä, maistuuko viini sellaiselta kuin tuoksun perusteella oletti. Löytyykö siitä jotain selkeitä makuja, jotka pystyy nimeämään? Onko rakenne kevyt, runsas, täyttääkö se suun? Kirvoittaako viinin hapokkuus veden kielelle, kiristävätkö tanniinit ikeniä?
Kokeile helppoja tasting-pohjia
Erityisen vähällä vaivalla saat viinipruuvin alkuun kokeilemalla valmiiksi koottuja viinitastingpohjia, joihin on valittu muutama mielenkiintoinen viini. Pohjissa on tietoa mukana olevista viineistä ja niiden alkuperästä. Siihen on myös merkitty paikat, joille lasit voi kätevästi asettaa oikeaan järjestykseen. Jos valitset maisteltavat viinit itse, voit tulostaa tästä Viikon Viinin A3-kokoisen tastingpohjan, johon tehdä muistiinpanoja ja asettaa lasit.
Tastingpohjassa jokaisen lasin alle on varattu kirjoitustilaa, johon voi tehdä merkintöjä viinien herättämistä havainnoista ja aistimuksista. Miltä viini maistuu esimerkiksi suolaisen, makean tai umamin kanssa? Entä sellaisenaan? Millä tavoin maut muuttuvat eri ruokien seurassa? Saa kirjoittaa vapaasti mitä vain mieleen tulee!
Hyvä vaihtoehto uusille tulokkaille – ja miksei myös kokeneemmille konkareille – on ottaa kokeiluun esimerkiksi kolmen viinin tastingpohja nimeltä Perusmakujen alkulähteillä. Tästä tastingista löytyy kuiva valkoviini, puolikuiva valkoviini ja makea kuohuviini. Kolmikko koostuu helposti lähestyttävistä, suosituista ja palkituista viineistä, jotka ovat espanjalainen Hacienda Lopez de Haro Viura sekä italialaiset Crudo Catarratto-Zibibbo ja Tosti Asti Dolce. Punaviinien ystävälle hyväksi maistelupohjaksi suosittelemme esimerkiksi Matsu-sarjaa, jolle saat pohjan tästä.
Muistathan myös jäähdyttää viinit niille sopivaan lämpötilaan, jotta saat tastingista kaiken irti. Ihanteellinen tarjoilulämpötila edellä esitellyille kuivalle Hacienda Lopez de Haro Viuralle ja puolikuivalle Crudo Catarratto-Zibibbolle on 10–12°C. Makea Tosti Asti Dolce maistuu hieman viileämpänä, noin 8–10-asteisena.
Sitten ei muuta kuin pruuvailemaan! Maistuvaa tastingia!
