Vegaaninen, biodynaaminen, eettinen sertifiointi, ympäristövastuullinen pakkaus… Monella viinillä on sertifikaatti poikineen, ja niissä menee helposti sekaisin. Katso tästä, mitä mikäkin lyhyesti ja ytimekkäästi tarkoittaa!
Luomun tuntee moni, mutta mitäs nämä muut olivatkaan? Biodynaamisuus kuulostaa jo hieman mystiseltä, ja vegaanisuus herättää hilpeyttä – viinihän tehdään rypäleistä, mitä eläinperäistä siinä voisi olla? Tai mitä alkuperäistä on alkuviinissä? Termien takaa löytyy pari kikka kolmosta, mutta ei hätää – kerromme ne sinulle.
Luomu
Luomu eli luonnonmukainen viljely on monelle se tutuin vihreä arvo. Keskeistä luomuviinien viljelyssä ja valmistuksessa on siis se, että synteettisten apu- ja lisäaineiden käyttö kiellettyä. Luomuviljelyllä vaalitaan biodiversiteettiä, ja esimerkiksi hyönteismyrkkyjä ei käytetä.
Sulfiitit, jotka toimivat ikään kuin säilöntäaineina viinissä, ovat kuitenkin luomuviineissäkin sallittuja, sillä ne ovat luonnonmukaisia. Niitä saa lisätä rajallisesti.
“Lammasviini” Merino Organicin rypäletarhojen kunnossapidosta vastaa syksyllä ja talvella joukko Merino-lampaita, joka on Alentejon alueen ykköslammasrotu. Tuottajalla on niitä yli 400.
Biodynaaminen
Biodynaamiset viinit ovat aina luomua. Keskeinen ero tulee siitä, että viljelyn periaatteet ja filosofia menevät biodynaamisuudessa vielä pidemmälle. Biodynaamisen viininvalmistuksen takeena käytetään tarkasti määriteltyä Demeter-sertifiointia.
Viinitarhat nähdään biodynaamisessa viljelyssä itse itseään ylläpitävinä ja säätelevinä yksiköinä, ja viljelyssä huomioidaan tähtitieteelliset syklit, esimerkiksi auringon ja kuun kierron vaiheet. Viljelyn vaiheet ajoitetaan niin, että luonnon kehitysvoimat saadaan valjastettua.
Viljelyssä käytetään myös niin sanottuja biodynaamisia preparaatteja, jotka parantavat maata.
Parés Baltàn koko tuotanto on Demeter-sertifioitua ja vegaaneille sopivaa luomua, jossa on vieläpä erinomainen hinta-laatusuhde.
Vegaaninen
Entä se vegaanisuus sitten? Viinihän tehdään rypäleistä? Asia liittyy itse asiassa vasta valmistusprosessiin, tarkemmin sanoen kirkastamiseen. Viinit ovat tyypillisesti nimittäin sameita käymisen jälkeen, ja useimmiten ne halutaan kirkastaa ennen nauttimista, ellei sitten kyse ole hieman harvinaisemmasta viinityypistä nimeltään natuviini (alkuviini).
Vegaanisuuden kannalta kysymys on siitä, että kirkastamiseen on perinteisesti käytetty eläinperäisiä apuaineita, jolloin on mahdollista, että lopullisessa viinissäkin olisi pikkiriikkinen jäänne tästä eläinperäisestä aineesta. Niinpä viiniä voidaan kutsua vegaaniseksi vain silloin, kun käytössä on ollut jokin ei-eläinperäinen apuaine, esimerkiksi melko yleinen ja hyvin toimiva bentoniitti.
Vegaanisia viinejä löytyy koko kirjo kuohuviineistä punaviineihin, roseisiin ja valkoviineihin. Tutustu vegaanisten viinien valikoimaan tästä.
Ympäristövastuullinen pakkaus
Ympäristövastuullinen pakkaus tarkoittaa käytännössä perinteistä lasipulloa kevyempää pakkausta. Niihin luetaan kevytlasipullot, muovipullot, kartonkitölkit, hanapakkaukset, alumiinitölkit ja viinipussit.
Pakkauksen painolla on viinin hiilijalanjäljen kannalta varsin paljon merkitystä, joten mitä kevyempi ja kierrätettävämpi pakkaus, sen parempi viinin hiilijalanjäljen kannalta. Ja mukavampi kantaa!
Haluatko lisää tietoa viinin hiilijalanjäljestä ja sen pienentämisestä? Löydät lisää lukemista täältä.
Ympäristövastuullisesti pakattuja viinejä löytyy huima määrä. Tutustu niihin tästä.
Eettinen sertifiointi
Viinien eettiset sertifioinnit ovat moninainen joukko sertifikaatteja, joita myöntävät useat tahot eri alueilla. Kriteerit vaihtelevat jonkin verran myöntäjästä riippuen, mutta eettisten sertifiointien myöntämisessä keskeistä on ihmisten hyvinvointi tuotantoketjun varrella. Lisäksi huomioidaan ympäristönäkökulmat.
Lisää tietoa eettisistä sertifioinneista ja Alkon Eettinen-symbolista löydät Alkon sivuilta.
Hauskalla Running Duck -sarjalla on sertifikaattia jos jonkinlaista, joista yksi on eettinen sertifiointi.
Paikallinen ekosertifiointi / kestävän kehityksen sertifiointi
Eikä siinä vielä kaikki, sillä eettisten sertifiointien lisäksi on olemassa vielä paikallisia ekosertifiointeja! Nimensä mukaisesti näkökulma on ensisijaisesti ekologinen eli ympäristöystävällinen. Paikalliset ekosertifioinnit liittyvätkin kestävän kehityksen periaatteisiin, ja paikallista ekosertifiointia merkitsevän symbolin nimi onkin Alkossa Kestävä kehitys.
Ihanan pehmeällä ja pyöreällä monitoimipunaviinillä Footmark Smooth Redillä on paikallinen ekosertifiointi. Se käy myös vegaaneille.
Natuviini eli alkuviini
Natuviinit eli alkuviinit vasta ovatkin mielenkiintoinen trendi, ja niillä on oma fanikuntansa. Niille on tyypillistä se, että ne tehdään mahdollisimman luonnollisesti ilman suodatusta tai kirkastusta. Viinin käymisprosessiin puututaan siis natuviineissä mahdollisimman vähän. Tuottajat ja tuotantomäärät ovat varsin pieniä, ja selkeää lainsäädäntöä ei niiden suhteen ole.
Natuviinien makumaailma voi olla tottumattomalle erikoinen kokemus, mutta ennakkoluulottomuus todellakin kannattaa!
ZeroPuro Landae Pinot Grigio on tasokas ja tyylikäs natuviini, jolla on myös biodynaamisuuden ja vegaanisuuden sertifikaatit. Persoonallinen valinta monipuoliseksi ruokaviiniksi.
Ei lisättyä sulfiittia
Viinit ilman lisättyä sulfiittia eli NSA- tai NAS-viinit (no sulphur added / no added sulphur) tarkoittavat viinejä, joihin ei ole valmistusprosessin aikana lisätty sulfiitteja, vaan viinissä olevat sulfiitit tulevat yksinomaan sen rypäleistä.
Sulfiitit ovat viininvalmistuksessa pitkään käytettyjä rikkiyhdisteitä, jotka toimivat ikään kuin säilöntäaineen tavoin ja säilyttäen viinin tasaista laatua. Niistä ollaan usein kiinnostuneita siksi, että jotkut kokevat saavansa sulfiiteista ärsytysoireita. Tällöin voikin olla hyvä idea kokeilla viiniä, johon sulfiitteja ei ole lisätty.
Tällainen on esimerkiksi herkullinen Trevisana Merlot Bio No Added Sulphites, joka käy vaikkapa pizzan ja pastan kylkeen.
