Onko viinivalinta myös ympäristöteko?

Runsaista valikoimista sopivan viinin valinta ei aina ole helppoa. Usein on luontevinta lähteä liikkeelle siitä, minkä tyyppisestä viinistä muutenkin pitää. Kuitenkin tämän rajauksen jälkeen mahdollisten valintojen joukko on yhä valtava. Tässä kohtaa voi tulla mieleen tehdä tällä arjen pienellä päätöksellä samalla kertaa myös ympäristön kannalta hyvä valinta.

Millaisia ympäristöystävälliset viinivalinnat voisivat olla?

Asia ei tietenkään ole aivan yksiselitteinen, mustavalkoinen tai edes vihervalkoinen. Yksi asia vaikuttaa toiseen ja kokonaisuus ratkaisee. Kuluttajan tuskaa helpottamaan on myös luotu joukko sertifiointeja. Ne ovat tärkeitä siksi, että kuka tahansa voi tarkalleen tietää, mitkä kriteerit on minimissään toteuduttava tuotteen valmistuksessa ja/tai raaka-aineissa, jotta kyseisen statuksen on saanut. Sertifioinneille tyypillistä on myös ulkopuolisen auditoijan tekemä tarkastus, näin varmistetaan, että jokainen arvioidaan tismalleen samoin kriteerein objektiivisesti. Sertifiointeja tai ei, osalla tuotteista on erityisiä ominaisuuksia, jotka ovat ympäristölle hyväksi. Alko auttaa kuluttajaa, ja kommunikoi ympäristöystävällisistä viinivalinnoista Vihreä valinta -tunnuksella. Alla käsittelemme tarkemmin luomua, viinipakkausta ja vegaanisuutta.

Luomuviini

Luomusertifiointia valvoo ja sen myöntää kunkin alkuperämaan oma viranomainen. Kriteerit EU:n alueella ovat yhteneväiset, mutta jonkin verran eroavaisuuksia tarkoissa säädöksissä on, kun verrataan EU-sääntöjä vaikkapa amerikkalaisiin. Oli sertifiointi sitten mistä alkuperämaasta tahansa, kuluttajina voimme luottaa, että tällä valinnalla ympäristöasiat ovat kunnossa. Luomuviininviljelyssä tavoitteena on monimuotoinen eliöstö. Tästä syystä voi nähdä usein luomutarhoilla köynnösrivien välissä runsaasti ruohoa ja muuta kasvillisuutta. Maaperä pysyy kuohkeana, kukissa ja kasveissa viihtyvät myös pölyttäjät ja muut hyvät hyönteiset. Luomuviinin tuotanto siis hellii flooraa ja faunaa.  Kasvitautien ja tuholaishyönteisten haittojen hallitsemiseksi saa käyttää vain luonnollisia torjunta-aineita, synteettiset kemikaalit on kielletty. Sulfiitit, eli rikkiyhdisteet ovat tärkeitä viinin säilymiselle. Niitä on luonnostaan rypäleissä, mutta myös luomuviiniin saa tätä luonnollista ’säilöntäainetta’ lisätä. Maksimipitoisuudet on kuitenkin säädetty EU-tasolla pienemmiksi kuin ns. normaaliviinien tuotannossa.  Sulfiiteista voit lukea lisää asiaa täältä. Kaiken kaikkiaan vieras- ja lisäaineiden määrä luomuviineissä on vähäisempi kuin tavallisissa, vaikka täysin lisäaineetonta valintaa luomusertifiointikaan ei voi luvata.

Viinin pakkaus

Harva tiedostaa, kuinka suuri merkitys viinin pakkauksella on sen ympäristövaikutuksiin. Voisi enemminkin olettaa, että viinin kuljetus olisi merkittävin tekijä. Mutta kansainvälinen kuljetus edustaakin vain n. 3-4 prosenttia viinin ympäristövaikutuksesta. Merkittävin tekijä on pakkaus itsessään, joka edustaa jopa 46% tuotteen kokonaisympäristövaikutuksesta. Tämä selvisi pohjoismaisten alkoholimonopolien 2014-2016 teettämästä tutkimuksesta.

Alko kertoo www-sivuillaan, että pienin hiilijalanjälki suhteessa juomalitraan havaittiin olevan hanapakkauksella, eli BIBillä. Myös muut kevyet pakkaukset erottuvat edukseen, kuten kartonkipakkaus tetra ja viinipussi eli pouch. Vaikka muoviin yleisesti ympäristönäkökulmasta suhtaudutaan erittäin kriittisesti, viinin suhteen muovi- eli PET-pullo on positiivinen valinta. Se oli pullotetuissa viineissä ilmastoystävällisin vaihtoehto. Suomessa myös panttijärjestelmän ansiosta muovisten viinipullojen kierrätysprosentti on erittäin korkea, joten sekin puoltaa muovista viinipulloa hyvänä vaihtoehtona.

Suurin hiilijalanjälki puolestaan osoittautui olevan ns. perinteisellä lasipullolla, eli sellaisella, joka ei täytä kevytpullon määritystä. Alko pitää kevytpullon rajana 75 cl viinipullolle enintään 420 grammaa. Kuohuviinipullojen on oltava paksumpaa lasia kestääkseen pullossa olevan paineen. Niille kevytpullon maksimipainoraja on 835 grammassa. Kevytpullo on parempi, koska siinä on käytetty vähemmän lasia. Lasin tuotanto kuluttaa paljon energiaa sen vaatiman korkean lämpötilan saavuttamiseksi. Kevyempi pullo vaikuttaa välillisesti toki myös kuljetuksesta aiheutuvaan ympäristövaikutukseen positiivisesti, kun kuormat kevenevät.

Vegaanisuus

Vegaanisille viineille on lukuisia sertifiointeja tarjolla, eikä löydy yhtä yhtenäistä samoilla valvontakriteereillä toimivaa sertifiointitahoa. Lisäksi on mahdollista, että tuottaja vain mainitsee tuotteen tekstissä, että se soveltuu vegaaneille. Vegaaniseksi viiniä saa kutsua silloin, kun sen valmistuksessa eläinperäisiä apuaineita ei ole ollut kosketuksissa viiniin. Tuollaisia apuaineita on perinteisesti käytetty viinin kirkastukseen ja suodatukseen, kuten esimerkiksi kananmunanvalkuainen. Lue lisää vegaanisuudesta viineissä täältä.

Tästä löydät joukon laadukkaita hanapakkausviinejä, joilla siis on tutkitusti pieni hiilijalanjälki. Pullotetuista viineistä kevyt ja kierrätysjärjestelmään kuuluva PET-muovipullo on paras vaihtoehto. Mahtavaa, että mausta ja elämyksestä ei tarvitse lainkaan tinkiä kun valitsee arjessa tai juhlassa pienen hyvän ympäristöteon!

28,90 €
alko
Keskitäyteläinen
300 cl
Chile
28,90 €
alko
Puolikuiva
300 cl
Chile
29,99 €
alko
Punaviinit
Täyteläinen
300 cl
Italia
11,49 €
alko
Täyteläinen
100 cl
Portugali
29,99 €
alko
Punaviinit
Keskitäyteläinen
300 cl
Italia
29,49 €
alko
Täyteläinen
300 cl
Espanja 
29,99 €
alko
Punaviinit
Täyteläinen
300 cl
Espanja 
30,99 €
alko
Kuiva
300 cl
Etelä-Afrikka
22,49 €
alko
Kuiva
200 cl
Etelä-Afrikka
10,48 €
alko
Kuiva
100 cl
Espanja 
29,99 €
alko
Puolikuiva
300 cl
Italia
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on linkedin
Share on email
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on linkedin
Share on email