Ainakin se, että se tulee Italian Toscanasta, tarkemmin Firenzen ja Sienan välimaastosta. Ja se, että Chianti-viineillä on pitkä historia, joka linkittyy Medicien kauppa- ja hallitsijasuvun vaiheisiin. Heidän aikanaan viininviljely nimittäin kasvoi voimakkaasti Toscanassa.

Historian arkistoista ensimmäisiä merkintöjä Chianti sanan käytöstä kuvaamassa tietyn tyyppistä viiniä löytyy 1300- ja 1400-lukujen vaihteesta. Mitään uutuusvillityksestä ei siis todellakaan ole kyse. Chianti viinityyppinä ei kuitenkaan viininystäville ole automaattisesti niin selviö, sillä nimikkeen alla tuotettua viiniä löytyy maailmasta kovin monen laatuisena, valitettavasti myös huonompaa. Chianti on kuitenkin kategoria, johon ehdottomasti kannattaa syventyä, sillä joukossa on aivan fantastisia tuottajia, erilaisia tyylejä ja laatua sekä tyylikkyyttä riittää monella tasolla.

Yhteistä Chiantin alueen viineille on Sangiovese-rypälelajike, jonka minimimäärä viinissä on oltava 70% ylöspäin, riippuen tarkemmasta luokituksesta. Muita sallittuja lajikkeita on mittava määrä. Useat tuottajat tänä päivänä ovat valinneet tuottaa Chiantinsa 100% Sangiovesestä.

Chianti DOCG on kirkkaan rubiininpunaista, raikasta ja nuorehkoa viiniä

Tämä luokitus kattaa laajimman alueen Chiantin alueella. Valtaosa näistä Chianteista on parhaimmillaan nuorena juotuna, n. 1-2 vuotta vuosikerrasta. Tyylejä on monia jo siksi, että maaperän koostumus alueella vaihtelee suuresti, samoin muut ns. microclimate-ympäristöön vaikuttavat tekijät kuten kosteus, tarhojen korkeus merenpinnasta ja lämpötilavaihtelut. Yleistäen Chianti DOCG on kirkkaan rubiininpunaista, raikasta, nuorehkoa viiniä, jossa voi havaita tummaa tai punaista kirsikkaisuutta. Sangiovese-lajikkeen osuus viinissä on oltava vähintään 70%. Muut lajikkeet viinintuottaja voi valita laajahkosta joukosta paikallisesti ’aina’ käytettyjä punaviinilajikkeita, jopa paria valkoista lajiketta saa käyttää. Lisäksi alueelle ovat juurtuneet osittain myös kansainväliset punaviinilajikkeet kuten Merlot ja Cabernet Sauvignon.

Kun viini on käynyt läpi monivaiheisen arvioinnin ja testauksen, viranomainen myöntää tuottajalle erityiset valtiollisessa painossa painetut laatusinetit, joita tuottaja sitten käyttää jokaisessa pullossa. Alkuperä halutaan näin varmistaa. Chianti-nimen yhteydessä saa käyttää tiettyjä tarkempiin sijainteihin liittyviä mainintoja: Colli Aretini, Colli Fiorentini, Colli Senesi, Colline Pisane, Montalbano, Rufina tai Montespertoli. Näistä pienintä, Rufinan aluetta, pidetään yleisesti arvostetuimpana Chianti DOCG ala-alueista. Näillä alueilla on yleensä säädetty hiukan tiukemmin jollain tavoilla viinin tuotantoon liittyvistä asioista ja mm. hehtaarikohtainen maksimituotanto on myös usein rajoitettu alemmaksi kuin yleisessä Chiantissa.

Myös Superiore-lisämerkintää saatetaan käyttää Chianti DOCG yhteydessä. Superiore-luokitus tarkoittaa yleensä hiukan rotevampaa tyyliä. Myöskin se tarkoittaa pienempää tuotantomäärä hehtaarilta, useimmilla alueilla pitempää kypsytystä ja myöhempää viinin myyntiin vapauttamista. Perus-Chiantin saa vapauttaa myyntiin sadonkorjuuta seuraavana maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Chianti Superiore, Chianti Colli Fiorentini ja Chianti Rufina -viinit sen sijaan saa vapauttaa myyntiin aikaisintaan syyskuun ensimmäisenä. Jos taas Chianti -etikettiin haluaa lisätä Riserva-merkinnän, tarkoittaa se viinille vähintään 2 vuoden kypsytystä, tietyillä ala-alueilla säädetään kypsytyksen yksityiskohdista vielä tarkemminkin.

Chianti Classico DOCG

Vielä erillisen DOCG-laatuluokituksen Chiantin alue sai 1990-luvulla. Chianti Classico -viinien tuotantoon on rekisteröity noin 7200 hehtaaria Chiantin alueita parhaiden kukkuloiden ympärillä. Chianti Classico -viineillä on oma ’tavaramerkkinsä’: musta kukko etiketissä. Se on historiallinen symboli, jota käyttivät Chiantin sotilasvoimat. Näissä viineissä tulee käyttää vähintään 80% Sangiovese-lajiketta, loput voi tuottaja jälleen valita suurehkosta joukosta sallittuja paikallisia tai kansainvälisiä lajikkeita.

Luokituksen alla on kolme eri viinityyppiä, jotka eroavat toisistaan koostumuksellisesti sekä aistittavasti:

• Annata Chianti Classico: vuosikerrallinen ’perus’ Chianti Classico
• Riserva Chianti Classico: kypsytetty vähintään 24 kk, josta 3 kk pullokypsytystä
• Gran Selezione Chianti Classico: kypsytetty vähintään 30 kk, josta 3 kk pullokypsytystä, lisäksi oltava joko ns. single vineyard, eli yhden tarhan viini, tai muutoin tuotettu tilan parhaista rypäleistä

Kuten Chianti DOCG -luokituksessakin, nämä viinit käyvät läpi oman tarkan arviointinsa saadakseen luokituksensa. Tuottaja ilmoittaa mitä tasoa hakee viineilleen, silloin kun ilmoittaa ne arvioitavaksi.