Apinat, nuo etäiset sukulaisemme, ovat hurmanneet KATSE-sarjan viinipulloissa ja -pakkauksissa jo vuodesta 2019 lähtien. Keräsimme tähän monenmoista mielenkiintoista asiaa näistä suurenmoisista eläimistä.
JAPANINMAKAKI (Macaca fuscata)
Japaninmakaki, johon myös lumiapinana usein viitataan, elelee elinvoimaisena kolmella Japanin neljästä pääsaaresta. Niitä tavataan myös varsin kylmillä alueilla, missä tuliperäiset kuumat lähteet toimivat ihanan lämmittävinä kylpypaikkoina. Kylpemisperinne on opittua käytöstä ja se siirtyy eteenpäin sukupolvelta toiselle. Samoin tiedetään siirtyvän jälkipolville taito ja halu tehdä lumipalloja ihan huvikseen.
Japaninmakaki on keskikokoinen, päiväaktiivinen apina, joista uros on naarasta tuplasti suurempi. Täysikasvuinen uros painaa keskimäärin 11,3 kiloa. Kasvot ovat karvattomat ja hyvin inhimilliset sekä ilmeikkäät. Kävely onnistuu myös kahdella jalalla, jos molemmissa käsissä sattuu olemaan kantamuksia. Japaninmakakit elävät useimmiten 22-27 -vuotiaiksi. Laji viihtyy sekä puissa että maastossa. Hyvin sosiaalinen japaninmakaki elää tyypillisimmin 20-30 yksilön laumoissa, joissa vallitsee hyvin tiukka sosiaalinen hierarkia. Laumaa johtavat alfanaaras ja -uros. Lajin urokset osallistuvat myös jälkeläisten hoitoon. Ruokavalion suhteen ne ovat varsin kaikkiruokaisia, menu vaihtelee vuodenaikojen ja saatavuuksien mukaan. Ruokalistalle mahtuvat niin hedelmät, siemenet, lehdet, kukinnot, sienet, linnunmunat, hyönteiset, etanat, ravut kuin puun kuoretkin.
ORANKI (Pongo)
Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu oranki sinnittelee kolmena alalajina Kaakkois-Aasiassa (borneon-, sumatran- ja tapanulinoranki). Se elää yleensä yksin ja viettää pääosan elämästään puissa. Jokailtaisiin rutiineihin kuuluukin uuden nukkumispesän rakentaminen korkealle puiden latvuksiin, jonne suurpedot eivät pääse. Se on suurin puussa elävä kädellinen, aikuinen oranki voi kasvaa puolitoistametrikseksi ja painaa yhdeksänkymmentä kiloa. Keskimääräinen elinikä on 40 vuotta. Ihmisen ja orangin DNA on 96,4% sama. Ruokavalioon kuuluvat hedelmät, tuoreet lehdet ja versot, puunkuori, hyönteiset ja joskus myös linnunmunat.
SIMPANSSI (Pan troglodytes)
Uhanalainen simpanssi elää Keski-Afrikassa. Sosiaalinen simpanssi on biologisesti lähempänä ihmistä kuin gorillaa, 95-98% geeneistämme on samoja. Ne nauravat leikkiessään ja monin tavoin käyttäytyvät samoin kuin ihmiset: ne mm. pussailevat, halaavat, taputtavat selkään ja kutittelevat toisiaan. Urokset ovat suurempia kuin naaraat, aikuisen paino vaihtelee 30-60 kilon välillä, pituus 130-160 senttimetrin välillä. Pääosan ajastaan puussa viettävä simpanssi etenee maassa usein ’nelivetoa’, vaikka kykenee taittamaan matkaa myös kahdella jalalla ihmisen tapaan. Kaikkiruokainen simpanssi nautiskelee mm. tuoreista lehdistä, siemenistä, hedelmistä ja hyönteisistä monien muiden apinoiden tapaan, mutta tarvittaessa metsästää jopa pieniä nisäkkäitä. Simpanssi on myös taitava käyttämään työkaluja vaikkapa ruuan tai juomaveden saavuttamiseen, esimerkkinä keppi, jolla osaa pyydystää termiittejä pesästään.
GORILLA (Gorilla)
Äärimmäisen uhanalainen gorilla elää keski- ja länsi-Afrikan metsissä ja vuorilla. Gorilla on suurin ja vahvin maassa elävä kädellinen. Uros (jopa parisataakiloinen) on suurempi naarasta ja aikuiset ovat pituudeltaan 150-180 cm. Aikuistuessaan urokset saavat selkäänsä hopeanvärisen karvapeitteen. Kaksi alalajia: Eastern gorilla eli Gorilla beringei ja Western Gorilla eli Gorilla gorilla. Päiväeläin gorilla etenee pääasiassa rystysillään maassa, mutta kykenee kiipeämään puihinkin tai kävelemään lyhyitä matkoja kahdella jalalla. Ne elävät sosiaalisesti keskimäärin 10 yksilön perhekunnissa/laumoissa, joita johtaa dominoiva uros.
Gorillat syövät hedelmiä, lehtiä, versoja ja puun kuorta, hyönteisiäkin. Myös gorillat rakentavat kertakäyttöisen nukkumispesän, useimmiten maahan, mutta joskus myös puuhun. Gorillat voivat varmuudella elää yli 40-vuotiaiksi, luonnossa vaarat ja valitettava salametsästys kuitenkin madaltavat elinajanodotetta. Ajattele, että jaamme perimästämme jopa 98,3% gorillan kanssa, kyseessä on siis varsin läheinen sukulainen. Ei ihme, että gorillat sairastuvat ja menehtyvätkin myös samoihin tauteihin kuin ihmiset.
UHANALAISET APINAT TARVITSEVAT APUA
Ihminen on monen muun lajin suurin uhka. Näin on myös usean apinalajin kohdalla. Gorillojen kohdalla korostuu äärimmäisen surullinen salametsästys, mutta sen ja usean muun lajin suuri uhka on luonnollisen elinympäristön tuhoutuminen ihmisen toiminnan seurauksena.
IUCN ylläpitää punaista listaa uhanalaisista lajeista, sieltä voi tarkistaa itseä kiinnostavien lajien tilanteen ja löytää paljon tietoa.
Mikäli haluat ryhtyä lahjoittajaksi, on vaihtoehtoina paljon järjestöjä, jotka tukevat lukuisten lajien ja elinympäristöjen säilymistä eri puolilla maailmaa. Tässä muutama esimerkki gorillojen, orankien ja simpanssien hyväksi:
Dian Fossey Gorilla Fund: https://gorillafund.org/
WWF Suomi Sademetsäkummi: https://wwf.fi/lahjoita/liity-kummiksi/sademetsa-kummi/
Jane Goodall Institute: https://janegoodall.org/make-a-difference/
WWF Suomi -sivustolta löydät muuten myös ne kotimaiset lajimme, jotka samoin tarvitsevat apua selvitäkseen.
Lähteet:
https://www.neprimateconservancy.org/japanese-macaque.html
https://www.worldwildlife.org/species/chimpanzee
https://www.janegoodall.org.uk
https://janegoodall.ca/our-stories/10-things-chimpanzees-eat/
https://www.tunturisusi.com/simpanssi/
SIVUN YHTEYTEEN LISÄTÄÄN VINKKEJÄ KUINKA KATSE-SARJAN VIINEJÄ VOI KÄYTTÄÄ; ESIM. VIINICOCKTAIL-RESEPTEJÄ JA SOPIVIIN RUOKIIN YHDISTÄMISVINKKEJÄ.
