Espanjankielisistä alkuperämaista tulee viinejä, joissa näkee suhteellisen usein etikettimerkinnän ’Reserva’. Voimmeko luottaa, että se tarkoittaa aina samaa asiaa ja takaa esimerkiksi tietyn pituisen kypsytysajan viineille? Emme valitettavasti voi. Paikalliset säännökset vaihtelevat muutenkin, mutta ns. uuden maailman viinimaissa Reserva on usein kaupallisista syistä valittu sana etikettiin viestimään yleisesti laatua, tai erottamaan tuote edullisemmasta tuotesarjasta. Se voi indikoida, että viinin maussa on tammisia vivahteita, mutta ei välttämättä sitäkään.
Sen sijaan Portugalissa ja Espanjassa Reserva-sanan käyttö on rajattu vain tietyt ehdot täyttäville viineille, toki edelleen mm. kypsytysaikojen minimipituudet vaihtelevat aluekohtaisten sääntöjen mukaan. Esimerkiksi Portugalin DOC Douro-apellaatio määrittelee, että Reserva-merkintä etiketissä edellyttää, että punaviinin minimialkoholipitoisuus on 12% ja viiniä on kypsytetty vähintään 1 vuoden ajan (riippumatta siitä onko kypsytys tapahtunut tynnyrissä ja/vai pullossa).
Espanjan Riojan alueelta tulevat ne kuuluisimmat Reservat. Tämä onkin mahdollisesti ollut se syy, miksi muuallakin on haluttu vastaavia merkintöjä etiketteihin lisätä. Riojassa säännöt ovat myös tiukimmat ja kypsytysajat pisimmät. Tarkastellaanpa Riojaa alla hiukan tarkemmin.
Riojan tiukat säännöt
Riojan alueella on erityisen korkea laatuluokitus, DOCa, eli Denominación de Origen Calificada. Viinien laatua ja valmistusta valvoo paikallinen viranomainen Consejo Regulador. Jokainen vuosikerta pitää erikseen hyväksyttää sen valvontalautakunnalla, jotta sitä saa ylipäänsä myydä Riojan viininä. Näin varmistetaan, että yhden maailman kuuluisimman viinialueen laatu pysyy sille kuuluvalla tasolla. Valvontalautakunta on käytännössä joukko viininviljelijöiden, viinintekijöiden ja viranomaisten edustajia. He arvioivat joka vuosi yli 4000 viininäytettä, jotka tarkastajat ovat keränneet virallisen prosessin mukaan tankeista, joissa viinit ovat käyneet. Ensin viineille tehdään laboratorioanalyysit virallisissa laboratorioissa. Tämän jälkeen Board Classification -komiteat vielä suorittavat aistinvaraisen arvioinnin tarkistaen viinin tyypillisyyden, värin, kirkkauden, aromin, maun ja yleisen laadun. Kuluttaja voi luottaa, että hänen ostamansa Riojan viini on aito, ja tarkastuksen läpikäynyt, sillä pullon takana on siitä kertovat sinetti/tunnus.
Riojan viinien kypsytysajat
Etiketissä lukee pelkästään Cosecha (tarkoittaa suomeksi ’vuosikerta’ tai ’satovuosi’) kun kyseessä on ns. geneerinen Rioja. Viini on läpäissyt Control Boardin laatutarkastuksen, mutta sillä ei ole erityisen pitkää kypsytystä. Nämä viinit ovatkin yleensä ensimmäisellä tai toisella vuodellaan, hedelmäisiä tyyliltään. Jonkin verran tässä kategoriassa on myös pitempään kypsytettyjä erityisiä viinejä, joiden kypsytystapa- tai aika ei kuitenkaan täytä Crianzalle, Reservalle tai Gran Reservalle asetettuja vaatimuksia.
Kun etiketissä lukee Crianza, punaviinin on oltava vähintään kolmannella vuodellaan, josta sen on täytynyt kypsyä vähintään vuoden ajan tammitynnyreissä. Valkoviinille riittää 6 kk tynnyrikypsytys.
Reserva -merkintä etiketissä kertoo, että kyseessä on huolellisesti valikoitu punaviini, jonka on kypsyttävä yhteensä vähintään 3 vuotta, siitä osan ajasta tynnyrissä ja osan pullossa. Tynnyrikypsytystä tuosta kolmesta vuodesta on oltava vähintään yhden vuoden ajan ja pullokypsytystä on oltava minimissään 6 kk. Jokainen tuottaja saa minimien toteuduttua itse päättää kypsyttääkö viininsä muutoin enemmän tynnyrissä vai pulloissa. Jos haluaa lopulliseen viiniin enemmän hedelmäisyyttä, kannattaa kypsyttää enemmän aikaa pullossa, jos taas viinintekijä hakee mieluummin runsaasti tammesta tulevia makuja, on syytä painottua tynnyrikypsytykseen. Reserva -valkoviinille kokonaiskypsytysaika on kaksi vuotta, josta vähintään 6 kk on oltava tynnyrikypsytystä.
Riojan viinit kypsyvät myös pulloissa.
Gran Reserva -viinejä eivät tuottajat yleensä tee lainkaan huonoina tai keskinkertaisina satovuosina. Pitkää kypsytystä nimittäin kestävät vain kaikkein parhaimmat ja laadukkaimmat viinit. Kokonaiskypsytysaika on minimissään 5 vuotta. Hiukan heikompina vuosina yleensä vain suurimmilla toimijoilla saattaa löytyä tarhoja, joissa olosuhteet ovat kuitenkin paikallisesti olleet niin hyviä, että Gran Reservaakin pystyy tekemään. Tynnyrikypsytystä Gran Reservalla on oltava vähintään 2 vuotta ja pullokypsytyksen minimi on sekin 2 vuotta. Jokainen tuottaja sitten taas itse tyylinsä mukaan päättää kokonaisajan puitteissa, onko oma viini pitempään tynnyrissä vai pullossa. Gran Reserva -valkoviinin kokonaiskypsytysminimi on 4 vuotta, josta vähintään 6 kk tammitynnyreissä.
Rioja -viinit kypsyvät yleensä 225-litran vetoisissa tammitynnyreissä. Kuvassa tuottaja Baron de Leyn komea tynnyrikypsytysvarasto. Rioja on muuten maailman viinialueiden ykkönen myös tynnyreiden lukumäärässä, niitä löytyy alueen kypsytyskellareista jopa noin 1,3 miljoonaa kappaletta.
Rioja ei siis suotta ole viinimaailman maineikkaimpia punaviinialueita. Upeiden viinien taustalla on paljon viinitarhoihin ja viinintekoon liittyvää säännöstöä, joiden avulla laatutaso pidetään korkeana.
Pidä mukava viinitasting esimerkiksi alla olevilla kolmella Riojalaisella. Näistä yksi on kypsytysluokaltaan geneerinen Cosecha, toinen Reserva-luokiteltu ja kolmantena vielä Gran Reserva. Porukassa on mukava vertailla ja arvioida, kuinka pitempi kypsytys vaikuttaa makuun ja viinin rakenteeseen. A3-kokoisen Viikon viini -tastingpohjan löydät täältä.
