Vuonna 1974 Guido Fidora päätti siirtyä luomuviljelyyn perhetilallaan. Tuohon aikaan se ei ollut muotia eikä luomu edustanut mitään lisäarvoa kuluttajalle. Aiheesta ei ollut kirjoja, ei tutkimuksia eikä opettajia. Kokemus opetti. Nyt neljännessä sukupolvessa biodiversiteetti on tuotannon kivijalka. Reunustavat puut, pensasaidat, ryteiköt ja lammet suojaavat sekä köynnöksiä että tilalla kasvavia kasveja ja siellä liikkuvia jäniksiä, kettuja, fasaaneja, ankkoja, haikaroita ja villisikoja. Lorenzo Fidoran maatilalla ei olla palattu vanhoihin hyviin aikoihin vaan otettu askel eteenpäin kohti laatua, terveyttä, kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta, jota tukee uusi teknologia ja tutkimus. Fidoran perhe on viljellyt Civranettan tilaa melkein vuosisadan ajan ja uskoo, että sitoutuminen, sitkeys ja kokemus tekee heidän rypäleistään erityisiä jo ennen kuin ne ovat kellarissa. Varhainen aloitus merkitsee perheelle paljon: he eivät ryhtyneet tähän vaan kasvoivat näiden ajatusten kanssa. Viinit heijastavat heidän maailmassaan kotoperäisiä lajikkeita, maaperää ja paikallista ilmastoa.