Viini on maataloustuote ja jokainen satovuosi on erilainen
Äärimmäiset sääolot voivat välillä tehdä sadosta pienen ja/tai laadultaan heikomman. Suuret tuottajat yleensä omistavat niin paljon tarhoja, tai ostavat rypäleitä niin laajoilta alueilta, että pystyvä tekemään vuosikerrasta riippumatta suht tasalaatuista viiniä. Toisaalla hyvin pieni tuottaja on oman tarhansa kanssa haavoittuvaisempi vaihtelulle, esimerkiksi halla tai harmaahome saattaa viedä lähes koko sadon. Erityisesti huonompina vuosina punnitaan viinintekijän taidot. Hyvästä rypäleestä saa helpommin hyvää viiniä kuin huonommasta. Rypäleiden laatu on aina lopullisen viinin tärkein laatutekijä, mutta onneksi taitavan viinintekijän valinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, että myös heikompana vuonna viinistä saadaan hyvää.
Satovuosi voi vaikuttaa myös viinin hintoihin. Esimerkiksi vuosi 2012 oli Euroopassa monilla alueilla niin katastrofaalisen pienisatoinen, että useilla alueilla rypäleiden tai viinin hinnat jopa tuplaantuivat edelliseen hyvään vuoteen verrattuna.
Edullisimmat viinit kannattaa juoda 1-2 vuoden sisällä sadonkorjuusta
Edullisimmat hedelmäiset viinit on usein tarkoitettu juotavan 1-2 vuoden sisällä sadonkorjuusta, sen jälkeen ne eivät ainakaan parane enää. Mutta sitten on paljon laatuviinejä, joita keräilijät ostavat kellareihinsa kypsymään. Näissä vuosikerroilla on paljon merkitystä. Keräilijät ovatkin perehtyneet eri viinialueiden vuosittaisiin olosuhteisiin ja niistä vedettyihin johtopäätöksiin viinien ikääntymispotentiaalista.
Tässä auttavat mm. vuosikertataulukot, joita julkaisevat esimerkiksi viinialueiden viranomaiset sekä monet viinijulkaisut. Niitä on hauska lukaista ihan huvikseenkin, vaikkapa vain ottaakseen selvää minkälainen satovuosi mahtoi olla Champangen alueella omana syntymävuonna.
Alkon ylläpitämiä vuosikertataulukoita eri viinialueista löydät täältä.
Esimerkki paikallisen tahon julkaisemasta vuosikertataulukosta on Riojan alueen viineistä, sen löydät täältä.
